Premiata Forneria Marconi - Per un amico

Per un amico on kenties tunnetuimman italialaisen progressiivisen rock yhtyeen Premiata Forneria Marconin kenties tunnetuin albumi ja järjestyksessään yhtyeen kolmas.

Tämä vuonna 1972 julkaistu levy on ainakin Premiata Forneria Marconin läpimurtolevytys ja sitä pidetään nykyään yhtenä parhaista progressiivisen rockin levyistä. Levyllä yhtye sekoittaa rock-musiikkiin sinfonista muotokieltä ja italialaista kansanmusiikkia.

Levyn laulukieli on (mukavasti) italia, joskin tämän levyn jälkeen yhtye siirtyi ELP-kontaktin myötä myös laulamaan englanniksi.


Turhan usein ei minulle blogissani tarjoudu mahdollisuutta kirjoittaa levyistä ensikuulemakokemuksia, mutta tässäpä on nyt mahdollisuus sellaiseen (ja jatkoa lienee luvassa lähiaikoina). Posti oli nimittäin tuonut mukanaan tämän italoprogen merkkiteoksen, ja voi veljet - mitä olenkaan menettänyt. Aiemmin saamat kosketukseni italialaiseen progressiiviseen rockiin ei ole tehnyt kyllä oikeutta sille, sillä vaikka omistamani ainoa italoprogealbumi Banco del Mutuo Soccorso -yhtyeen Io sono nato libero on hyvä ja ystäväni Taavin soittamat maistiaiset kaiketi juuri tältä yhtyeeltä taas jostain syystä eivät löytäneet maaliin, mikään ei ollut saanut minua valmistettua kohtaamaan Per un amicon kaltaista mahtavuutta.

Näin ensimmäisen läpikuuntelun jälkeen en toden totta voi kuin harmitella, että en aloittanut tutkimusmatkaani italoprogen parissa tästä levystä. Appena un po'  ja Per un amico iskivät kauneudellaan totaalisesti ensikuulemalla, ja Il banchetto taas kieroudessaan vaikuttaa sellaiselta, että sekin muutamien kuuntelujen jälkeen tulee olemaan parasta bestiä korvilleni. Oikeastaan olin jo levyn käynnistyttyä eli Appena un po'n ensitahdeilta vakuuttunut, että tämä se vasta tulee olemaan jotakin.

Syystä (=en ole viikkoihin kuunnellut musiikkia kotonani) tai toisesta (=subjektiivisen objektiivisesti havaintoni osuu oikeaan) levyn instrumenttien sijoittelu stereokuvaan tuotti suurta mielihyvää (vaikka mainittavaa on, että kuuntelutilani symmetria ei ole parhaasta päästä). Myös dynaaminen vaihtelu ja syntetisaattorin miellyttävä ikään kuin maustava käyttö väänsivät suuni messingille. Ymmärränkin nyt hyvin, miksi Per un amico usein löytää tiensä parhaiden progelevyjen listauksiin.

Premiata Forneria Marconia on siis ehdottomasti saatava lisää. Ei ehkä tämän vuoden aikana (koska levybudjettini on ylitetty jo kahdesti), mutta kiistatta vielä joskus.

Instrumentaatio

• Franco Mussida: laulu, sähkökitara, akustinen kitara, 12-kielinen kitara, teorbi, mandocello
• Flavio Premoli: spinetti, koskettimet, urut, syntetisaattori, mellotron, putkikellot, cembalo, piano, laulu
• Mauro Pagani: huilu, piccolo, viulu, laulu
• Giorgio Piazza: basso, laulu
• Franz Di Cioccio: rummut, lyömäsoittimet, laulu

Kappaleet

1. Appena un po' (Pagani, Mussida, Premoli) - 7:38
2. Generale! (Mussida, Premoli) - 4:13
3. Per un amico (Pagani, Mussida, Premoli) - 5:20
4. Il banchetto (Pagani, Mussida, Premoli) - 8:34
5. Geranio (Pagani, Mussida, Premoli) - 8:04